Mietittävää ennen käyttöä


Tietokoneisiin ja internetissä tapahtuvaan kommunikointiin tottuneelle sukupolvelle blogit ovat todennäköisesti luonnollisempi työväline kuin opettajille, jotka mahdollisesti vasta aloittelevat uudenlaisten työkalujen hyödyntämistä opetuksessa. Sukupolvien välinen digikuilu tai opettajalle outo työväline ei kuitenkaan ole ainoa haaste esim. blogien hyödyntämisessä osana opetusta.

Case: blogit opetuksessa TTY:lla


Blogien opetuskäyttökokeiluun TTY:lla osallistunut Anne-Maritta Tervakari nosti 25.9.2009 Tampereen eOppimisen klusterin koulutuksessa (pdf) esiin näkökulmia blogien opetuskäytöstä ja alkuvaiheen ongelmista. Tervakari manitsi monta erityisesti formaalin koulutuksen kannalta mielenkiintoista seikkaa. Blogeille ominainen julkisuus ja avoimuus näyttää asettavan mielenkiintoisia haasteita. Blogin aloittaminen on tavallisen käyttäjän näkökulmasta nopeaa ja helppoa. Blogipalvelut ovat ilmaisia, eikä teknisiin seikkoihin tarvitse kiinnittää huomiota. Opetuskäytössä pitää kuitenkin huomioida, päämäärien lisäksi tietenkin, monta asiaa.

  • Voidaanko käyttää kolmannen osapuolen tarjoamaa blogipalvelua? Ylläpito on vaivatonta, sillä muut tahot hoitavat sen jossain kaukana. Tämä voi tarkoittaa käytännössä sitä, että blogijärjestelmän käyttövarmuus ja mm. varmuuskopioinnin taso voi jäädä täysin epävarmaksi. Itseasennettu tai oman organisaation ylläpitämä ympäristö taas vaatii resursseja, joita ei välttämättä ole saatavilla.
  • Onko tietoturva kunnossa? Blogien käyttötarkoitus sanelee miten hyvin käyttäjä pitää pystyä tunnistamaan, ketkä käsittelevät sisältöjä, kenellä on oikeus käyttäjien tietoihin, säilyykö tieto muuttumattomana esim. siirtojen aikana, kenen saatavilla tieto on (esim. opintosuoritukset ja niiden säilyttäminen) jne.
  • Millaisella tasolla tietosuojan tulee olla? Opiskelijat blogeihinsa kirjoittamat viestit voivat olla osa opintosuoritusta, jolloin tärkeää on mm. käyttäjien tunnistaminen, mahdollinen nimimerkkien käyttö sekä tiettyjen opintosuoritusten salassapitosäännöt. Joissain tapauksissa joudutaan ehkä pitämään henkilörekisteriä ja noudattamaan henkilötietolain vaatimuksia.
  • Entä tekijänoikeudet? Opiskelijoilla on tekijänoikeus luomiinsa sisältöihin, mikä voi aiheuttaa ongelmia kolmannen osapuolen tarjoamien palvelujen kanssa. Ei ole tavatonta, että käytön ehtona on jonkinasteinen tekijänoikeuksien luovuttaminen palveluntarjoajalle.

TTY:n Hypermedialaboratoriossa päädyttiin ratkaisemaan yllämainitut kysymykset ja ongelmakohdat ottamalla käyttöön itse keskitetysti ylläpidetty blogipalvelu, johon tunnistaudutaan olemassaolevilla yliopiston tarjoamilla käyttäjätunnuksilla. Käyttäjille annettiin mahdollisuudet rajoittaa blogin näkyvyyttä tietyin ehdoin. Esimerkkitapauksessa resurssi- tai taitopula ei tehnyt blogikokeilua ja blogipalvelun ylläpitoa mahdottomaksi. Miltä tahansa rivilaitokselta kokeilu ei olisi onnistunut vastaavasti.

Yllä esitetyt kysymykset ovat aiheellisia, mutta ne ovat myös rajoittavia. Miksi esim. luotu tieto ja opiskeluprosessi pitää pystyä vahvasti suojelemaan, kun siitä voisi olla muillekin hyötyä? Tervakarin kanssa samassa seminaarissa puhunut Tarmo Toikkanen havainnollisti mm. tekijänoikeusasioita selkeillä kaavioilla (ääniraidalla varustettu slideshow, diat 32 ja 33).

Blogien opetuskäyttöä tutkittiin kokeilun yhteydessä (2007-2008). Yllättävän monen opiskelijan tietotekniset taidot eivät riittäneet RSS-syötteiden (11 %) ja kirjanmerkkipalvelujen (8 %) käyttöön (vastaajia 52 kpl). Toisaalta mainittuja ominaisuuksia ei niiden antamista mahdollisuuksista huolimatta käytetty paljoakaan (RSS ei ollut käytössä 94 %:lla kursseista, kirjanmerkkipalvelut 88 %:lla). Yllättävän monet opiskelijat olivat eri mieltä informaation esittämisen loogisesta järjestyksestä (39 %), tärkeän tiedon helposta löydettävyydestä (44 %), navigoinnin helppoudesta (37 %) ja kokonaiskäsityksen muodostamisen helppoudesta (36 %). 31 %:n mielestä toiminta ei ollut loogista. Vastaajamäärä on pieni, mutta siitä huolimatta luvut vaikuttavat isoilta. Kokeilua pidettiin onnistuneena, mutta jostain suuret prosenttiluvut johtuvat. Uuden menetelmän outous opiskelijoille ja opettajille selittänee paljon. Näyttäisi että blogien tarjoamia etuja (mainitut RSS, kirjanmerkkipalvelut) ei olla hyödynnetty kurssitoteutuksissa. Miksei?

Opettajien kommenttien perusteella haasteina pidettiin uusien välineiden omaksumista, vuorovaikutuksen synnyttämistä ja intimiteetin takaamista. Blogia ei pidetty parhaana mahdollisena julkaisualustana. Hyvänä opettajat mainitsivat mm. helppokäyttöisyyden ja opiskeluprosessin seuraamisen helppouden. Kokonaisuutena kokeilua pidettiin onnistuneena, vaikka haasteita kohdattiinkin. Blogipalvelusta on Hypermedialaboratoriossa edetty kokeilemaan laajempaa sosiaalista mediaa hyödyntävää järjestelmää, jossa voi toteuttaa blogien lisäksi paljon muutakin.

Toteutus


Itsestäänselvyytenä voidaan mainita opiskelijoiden teknisten taitojen keskeinen merkitys blogien käytössä. On varmistettava, että osallistujat ymmärtävät blogin toimintaa ja osaavat käyttää blogeja riittävän hyvin. Huono osaaminen on todennäköisesti omiaan tappamaan orastavankin innostuksen. Helposti ajatellaan, että kaikki nuoret osaavat käyttää tietokoneita, ja että oppiminen käy kuin itsestään. Välttämättä näin ei kuitenkaan ole.

Tekniseen osaamiseen liittyy tekninen toteuttaminen. Blogit tarjoavat selkeän ympäristön toiminnalle, mutta verkkototeutuksen kokonaisuuden pitää näyttäytyä osallistujille selkeänä. Kun järjestelyistä ja ympäristöstä käy selkeästi ilmi missä ja miten pitää toimia jäävät voimavarat ja into kanavoitaviksi kirjoittamiseen, keskusteluun ja muuhun toimintaan. Yhdessä kurssitoteutuksessa voi olla käytössä kurssin tiedotusblogin lisäksi seurantasivu ja osallistujien henkilökohtaiset blogit, joten tietyn epäselvyyden syntyminen on helppo kuvitella. Toimintaidealtaan huipputasoa olevat työkalut voivat olla monimutkaisia käyttää ja niiden valintaan pitää kiinnittää huomiota. Mm. blogialustoissa ja hallintakäyttöliittymissä on suuria käytettävyyseroja, jotka vaikuttavat suoraan opiskeluun ja sen mielekkyyteen.

Etukäteissuunnittelu erityisesti informaatiovirtojen hallitsemiseksi nousee keskeiseen rooliin. Kun suunnittelu on tehty ja blogien sekä muiden työkalujen yhteydet toimivat voi opettajakin kohdistaa resurssinsa oppimisen kannalta tärkeisiin seikkoihin.

Vuorovaikutus


Blogit ja niille ehdotetut käyttötavat opetuksessa (keskustelut, vuorovaikutus, yhteinen tiedonluominen, itsereflektio) ovat pedagogisesti loistavia ideoita, mutta miten vuorovaikutus ja (jopa) dialogi saadaan käyntiin osallistujien kesken? Motivointi on tärkeää, koska keskustelu ei synny itsestään tai pakotetusti. Blogosfääri, keskinäisen vuoropuhelun sekä linkitysten ja viittausten kautta muodostunut verkosto, pitää sisällään ajatuksen innostuksesta, palosta ja tarpeesta sanoa jotain myös muiden iloksi. Kysymys kuuluukin: Miten vuorovaikutukselle luodaan hyvät lähtökohdat? Miten osallistujat saadaan sitoutumaan ja innostumaan? Blogi välineenä mahdollistaa paljon, mutta pohjimmiltaan se on vain väline.

Vuorovaikutus blogeissa on mahdollista mm. käyttämällä blogikirjoitusten kommentointimahdollisuutta, jolloin kommentit näkyvät alkuperäisen kirjoituksen yhteydessä, tai kommentoimalla kirjoitusta oman blogikirjoituksen kautta. Vuorovaikutus voi helposti jäädä pinnalliseksi tai hajota useiden eri blogien kirjoituksiin, jolloin kokonaisuuden hahmottaminen voi olla vaikeaa. Blogikirjoitusten merkkaaminen tageilla ja kommenttien kokoaminen aiheittain yhteen voi ratkaista tämän ongelman ainakin osittain. Informaatiovirtojen hallinnasta löytyy pohdintaa myös esimerkkitoteutuksista. Onnistunut vuoropuhelu vaatii aihepiiriin perehtymistä, analyyttista otetta ja kiinnostuneita kommentteja.

Motivaatio näyttääkin nousevan keskeiseen rooliin vuorovaikutuksen onnistumisessa. Lähtökohtaisesti ei voida olettaa, että esim. formaaliin koulutukseen osallistuvat ovat motivoituneita käsillä olevista teemoista. Verkossa työskentely uutena työmuotona voidaan kokea ylimääräisenä ja rasittavana lisätyönä. Blogi työkaluna vaatii alusta alkaen kirjoittamista ja sisällöntuottoa. Innostusta ja paloa pitää toisinaan sytytellä. Mutta millä keinoilla?

Kokeneen verkkokurssien vetäjän mukaan vuorovaikutusta jäsentävät konkreettiset tehtävänannot ja pohdintakysymykset auttavat ja tekevät verkkokeskusteluun osallistumisesta helpompaa. Epätietoisuus siitä mitä pitäisi tehdä voi antaa hyvän tekosyyn olla osallistumatta ja tekemättä mitään. Suunniteltujen tehtävänantojen lisäksi ilmeisen hyvä niksi on oikea-aikainen ja kannustava ohjaus. Tämä voisi tarkoittaa tietynlaista etäläsnäolon tunteen välittämistä opiskelijoille. Opettajan osallistuminen ja kaikkien esittämien ajatusten tärkeyden osoittaminen voivat olla isoja tekijöitä vuorovaikutuksen onnistumisessa. Keskustelua voivat herätellä keskustelua eteenpäinvievät, joskus provosoivatkin kysymykset. Millaisia tehtäviä blogiopetus vaatii? Pitääkö opettajan muuttaa ajattelutapaansa paljonkin uuden foorumin vuoksi?

Sosiokulttuurisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on perustaltaan välittynyttä, sosiaalista ja jaettua. Tiedot ja taidot syntyvät todellisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Blogit tarjoavat tästä näkökulmasta mielenkiintoisia mahdollisuuksia: kieli ja teksti ovat välittäjinä huippuluokkaa, blogiyhteisö on sosiaalinen, tietoa voidaan luoda yhdessä.. (JATKA)


Luku- ja kirjoitustaito (literacy)


Blogien ja sosiaalisen median suurimmiksi eduiksi on nähty julkaisukynnyksen madaltuminen ja se, että halukkaat saavat äänensä kuuluviin. Ongelmaksi on mainittu mm. vapauden tuoma taustahälinä, jonka perusteella koko julkaisukynnyksen olemassaoloa on joskus kyseenalaistettu. Onko kynnystä, kun tekniset kynnykset ovat poistuneet? Blogien opetuskäytön näkökulmasta ongelma on ehkä enemmänkin julkaisukynnyksen olemassaolo. Opiskelijat on saatava osallistumaan (motivointi!), ja samalla tuotetun sisällön laadun pitäisi pysyä hyvänä. Suuria vaatimuksia suunnittelulle ja tehtävänannoille.

Oman ajattelun ja havaintojen kirjallinen reflektointi (jota blogien kautta on helppoa ja luonnollista pyytää) on aikaavievää tekemistä. Ajan lisäksi se vaatii taitoja, joiden oppiminen vaatii sekin panostuksia. Kirjoitustaito on keskeisessä roolissa kun vuorovaikutus tapahtuu sähköisesti ja "sanottu" jää elämään verkkoon. Tekstin voi vetää pois, mutta se on todennäköisesti kopiona olemassa jo jossain muualla. Äänenpainot, ilmeet ja eleet eivät välity kirjoitetun tekstin kautta kuten kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Hyvä kirjoittaja, tietysti tehtävänannosta ja lähtökohdastaan käsin, huomioi automaattisesti lukijat ja välittää jotain sellaista, joka todennäköisesti tullaan tulkitsemaan tarkoitetulla tavalla.

Kirjoitustaidon pari, lukutaito, on sekin iso tekijä. Verkon tai opintojakson suuresta teksti- ja ajatusvirrasta voi olla hankalaa poimia itselle tärkeä informaatio. Jonkin tietyn opintojakson tapauksessa luettavien syötteiden määrä (informaatiovirta) varmasti pysyy hallinnassa seurantasivujen (ks. tähtimalli) tai vastaavien avulla, mutta silti lukijan on osattava olla kriittinen ja lukea reflektoiden (onko tällaista termiä?). Lukutaitoon voitaneen liittää myös kokonaisuuksien hahmottamisen taito. Intertekstuaalisuus blogosfäärissä on voima, mutta toisaalta se voi olla myös vaiva. Useista opiskelijablogeista tulevaa, ehkä samaan tehtävänantoon liittyvää, materiaalia pitäisi pystyä tulkitsemaan ja lukemaan tarkoituksenmukaisesti. Muiden oppimisesta ja kirjoittamasta voi oppia käymällä vuoropuhelua avoimen keskustelun lisäksi myös itsensä ja tekstin välillä (funktionaalinen lukutaito?).

Uudet lukutaidot kurssin luennolla koottiin yhteistyössä kurssiwikiin määritelmiä uusista lukutaidoista. Listassa on useita blogien opetuskäytön kannalta mielenkiintoisia pointteja esim. kriittisyydestä, lähdetietoisuudesta, vaikuttamiskeinojen havaitsemisesta.. Millaisina nämä näyttäytyvät blogit opetuksessa -näkökulmasta?


Oppimisen osoittaminen, mikä kelpaa, miten mitataan


-arviointi
-eri mediamuodot
-mahdollisuus persoonalliseen opiskeluun ja oppimiseen
-PLE (ks. esim. http://plepele.wordpress.com/)

Muuta


-Käyttö pidemmässä juoksussa? Opiskelijat tottuvat työkaluihin todennäköisesti nopeasti, mitä uutuudenviehätyksen jäljeen? pbl:kin todettu kuulemma puuduttavaksi pitkässä juoksussa
-Bloggaamisen merkitys oppimiseen? Mihin sitä voi verrata?
-Yhteisön muodostuminen